Kauttamme saa sekä uudisrakennuskohteiden rakennusvaiheessa että jo valmiiden kohteiden vesivahinko- ja kosteusvaurioepäilyjen yhteydessä tehtävät kosteusmittaukset ja kosteuskartoitukset.

Pitkään tutkimattomana ollut vesivahinko tai kosteusvaurio voi pahentaa tilannettasi entisestään!

Ota yhteyttä jo tänään!

 

 

Eri kosteusmittausmenetelmät

 

 

Pintakosteudenosoittimen anturi

Kosteuskartoitukseen käytettävän mittalaite, eli nk. pintakosteudenosoitin.

Kosteuden mittaaminen vaatii mittaajalta ammattitaitoa ja tarkkuutta. Asianmukainen ja tarpeen mukainen kosteuden mittaaminen edellyttää mittaajalta sekä rakennusfysiikan, että lämmön- ja aineensiirtoilmiöiden hyvää osaamista ja ymmärrystä. Kosteutta voidaan mitata monin eri tavoin, esimerkiksi pintakosteudenosoittimella, rakennekosteusmittarilla tai piikkimittarilla.

 

Pintakosteudenosoittimella kartoitetaan pintarakenteita, joissa on syytä epäillä kosteusvauriota. Tällaisia ovat mm. kylpyhuoneet sekä paljaat betonipintaiset rakenteet. Pintakosteudenosoitin ei kuitenkaan mittaa absoluuttisia pitoisuuksia, vaan sitä on tulkittava ainoastaan suuntaa-antavana tutkimusmenetelmänä. Pelkällä kosteuskartoituksella ja pintakosteudenosoittimella ei voida varmasti todentaa esim. betonirakenteiden rakennekosteuspitoisuutta.

 

Mikäli kosteuskartoituksen yhteydessä todetaan jossain kohtaa rakennetta runsaasti poikkeavia lukuarvoja, tulee rakenteen todellinen kosteuspitoisuus selvittää. Rakennekosteus mitataan joko porareikämenetelmällä tai koepalamenetelmällä.

Porareikämenetelmä soveltuu pääasiassa tilanteisiin, joissa vallitsee tasaisesti sama lämpötila sekä rakennetta ympäröivässä ilmatilassa että myös rakenteessa, eli n. 15-25 °C lämpötila tai optimitilanteessa 21 °C. Mikäli olosuhteet poikkeavat radikaalisti näistä arvoista, tulee rakennekosteus mitata koepalamenetelmällä.

 

Rakennekosteusmittaus porareikämenetelmällä.

Betonin rakennekosteus mitataan porarei’istä, jotka tulpataan ja mitataan vasta, kun vaadittu tasaantumisaika on kulunut.

Puurakenteiden kosteuspitoisuus voidaan mitata nk. piikkimittarilla, joka perustuu taulukoituihin sähkönjohtavuuden arvoihin, jotka laite muuntaa painoprosenteiksi. Puurakenteiden kosteusmittaukset tulevat kyseeseen esimerkiksi puurunkoisten rakennusten runkorakenteiden kuntoa selvitettäessä.

 

 

Kosteusmittaukset osana kuntotutkimuksia ja uudisrakentamista

 

Rakennusvaiheen kosteusmittauksilla tutkitaan, voidaanko rakenteita pinnoittaa tai tarvitseeko kuivumisprosessia nopeuttaa esimerkiksi rakenne- ja/tai tilakuivaimilla. Rakennekosteusmittaus tapahtuu aina siihen soveltuvalla kalustolla, jonka kalibrointitiedot on oltava voimassa mittauksen ajanhetkellä. Käyttämällä kalibroitua mittavälineistöä varmistutaan siitä, että saadut tulokset eivät ole riippuvaisia käytetystä kalustosta.

 

Kapillaarisen kosteudennousun aiheuttamia vaurioita

Liiallinen kosteuden kapillaarinen nousu voi aiheuttaa sekä rakenteellisia että esteettisiä vaurioita.

Vesivahinko- ja kosteusvauriotapauksissa kartoitetaan ensin epäilty vahinkoalue ja sen laajuus. Tämän jälkeen voidaan laatia tarkempi suunnitelma tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Kosteusvauriosta voi aiheutua mm. homeen (mikrobikasvuston) muodostumista, rakennevahvuuden heikkenemistä sekä metallisten rakenneosien korroosiota. Kosteusvaurioiden jälkiseuraamukset ovat yleensä jopa merkittävämpiä kuin itse vaurio.

 

Ota yhteyttä