Insinööritoimisto

Henrik Himberg

Asunnon kosteusmittaus

Eri kosteusmittausmenetelmät

Kosteuden mittaaminen vaatii mittaajalta ammattitaitoa ja tarkkuutta. Asianmukainen ja tarpeen mukainen kosteuden mittaaminen edellyttää mittaajalta sekä rakennusfysiikan, että lämmön- ja aineensiirtoilmiöiden hyvää osaamista ja ymmärrystä. Kosteutta voidaan mitata monin eri tavoin, esimerkiksi pintakosteudenosoittimella, rakennekosteusmittarilla tai piikkimittarilla.

Pintakosteudenosoittimella kartoitetaan pintarakenteita, joissa on syytä epäillä kosteusvauriota. Tällaisia ovat mm. kylpyhuoneet sekä paljaat betonipintaiset rakenteet. Pintakosteudenosoitin ei kuitenkaan mittaa absoluuttisia pitoisuuksia, vaan sitä on tulkittava ainoastaan suuntaa-antavana tutkimusmenetelmänä. Pelkällä kosteuskartoituksella ja pintakosteudenosoittimella ei voida varmasti todentaa esim. betonirakenteiden rakennekosteuspitoisuutta.

Mikäli kosteuskartoituksen yhteydessä todetaan jossain kohtaa rakennetta runsaasti poikkeavia lukuarvoja, tulee rakenteen todellinen kosteuspitoisuus selvittää. Rakennekosteus mitataan joko porareikämenetelmällä tai koepalamenetelmällä.

Porareikämenetelmä soveltuu pääasiassa tilanteisiin, joissa vallitsee tasaisesti sama lämpötila sekä rakennetta ympäröivässä ilmatilassa että myös rakenteessa, eli n. 15-25 °C lämpötila tai optimitilanteessa 21 °C. Mikäli olosuhteet poikkeavat radikaalisti näistä arvoista, tulee rakennekosteus mitata koepalamenetelmällä.

Puurakenteiden kosteuspitoisuus voidaan mitata nk. piikkimittarilla, joka perustuu taulukoituihin sähkönjohtavuuden arvoihin, jotka laite muuntaa painoprosenteiksi. Puurakenteiden kosteusmittaukset tulevat kyseeseen esimerkiksi puurunkoisten rakennusten runkorakenteiden kuntoa selvitettäessä.

Kosteusmittaukset osana kuntotutkimuksia ja uudisrakentamista

Rakennusvaiheen kosteusmittauksilla tutkitaan, voidaanko rakenteita pinnoittaa tai tarvitseeko kuivumisprosessia nopeuttaa esimerkiksi rakenne- ja/tai tilakuivaimilla. Rakennekosteusmittaus tapahtuu aina siihen soveltuvalla kalustolla, jonka kalibrointitiedot on oltava voimassa mittauksen ajanhetkellä. Käyttämällä kalibroitua mittavälineistöä varmistutaan siitä, että saadut tulokset eivät ole riippuvaisia käytetystä kalustosta.

Vesivahinko- ja kosteusvauriotapauksissa kartoitetaan ensin epäilty vahinkoalue ja sen laajuus. Tämän jälkeen voidaan laatia tarkempi suunnitelma tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Kosteusvauriosta voi aiheutua mm. homeen (mikrobikasvuston) muodostumista, rakennevahvuuden heikkenemistä sekä metallisten rakenneosien korroosiota. Kosteusvaurioiden jälkiseuraamukset ovat yleensä jopa merkittävämpiä kuin itse vaurio.

Ota yhteyttä

Suhtaudumme kaikkiin toimeksiantoihimme yksittäistapauksina. Kaikista toimeksiantojemme yksityiskohdista voimme sopia asiakkaidemme kanssa tapauskohtaisesti erikseen. Toimitamme hinnaston erikseen pyydettäessä.

Vastaamme meille esitettyihin kysymyksiin sekä sähköpostitse että puhelimitse. Olemme tavoitettavissa normaalisti arkipäivisin sekä tarvittaessa viikonloppuisinkin.

Mikäli asiasi koskee esimerkiksi asiakirjojen tai piirustusten toimittamista toimistollemme, pyydämme olemaan meihin etukäteen yhteydessä molemmille sopivasta ajakohdasta. Toimistomme postilaatikkoon voi kuitenkin jättää materiaalia arkipäivisin klo 8-17.

Toimialueenamme on koko Suomi.

HELSINGIN KÄYNTIOSOITE
Ruotumestarinkatu 12 00720 Helsinki

VARSINAIS-SUOMEN TOIMIPISTE
Koivistontie 128, 32410 Oripää

SAVITAIPALEEN TOIMIPISTE
Mustalahdentie 160, Savitaipale

KAARINAN TOIMIPISTE
Hiidenmäentie 18, 21500 Kaarina

Henrik Himberg

Henrik Himberg

Rakennusterveysasiantuntija

Tero Itkonen

Tero Itkonen

Insinööri