Insinööritoimisto

Henrik Himberg

Tiiveysmittaus

Energiatehokkaampaa rakentamista

Hyvin merkittävä tekijä hyvään rakennuksen ilmatiiviyteen pyrittäessä on pelkästään huoneiston lämmitykseen kuluvan energian radikaali vähentäminen. Mikäli rakennus ei ole riittävän tiivis, voi rakenteiden läpi vuotaa lämmintä sisäilmaa ja/tai kylmää ulkoilmaa, jolloin rakennuksen lämmitystarve vastaavasti kasvaa.

Täysin hallitsemattomalla vuotoilmalla onkin suora vaikutus rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen. Esimerkiksi pientaloissa laskennallinen kokonaisenergiankulutuksen lisäys on keskimäärin 4 % jokaista tiiveysmittauksessa käytetyn perusyksikön, nk. q50-luvun (aiemmin n50) kokonaisyksikön lisäystä kohti.

Vuotoilman kuluttaman energian osuus kasvaa jyrkästi samassa suhteessa yhteiskunnan siirtyessä yhä enemmän matalaenergiarakentamiseen. Tiiveysmittaus onkin erinomainen keino todentaa energiatehokkaan – ja täten laadukkaan – rakentamisen laatua. Tiiveysmittaus uudiskohteissa yhdistettynä samassa yhteydessä tehtävään lämpökuvaukseen ja/tai merkkisavutukseen auttaa paikallistamaan merkittävimmät ilmavuodot sekä täten ohjaa tiivistysten tekemistä vielä siinä rakentamisen vaiheessa, kun se on helppoa ja nopeaa.

Tiiveysmittaus osana kuntotutkimusta

Tiiveysmittaus soveltuu erinomaisesti myös lämpökuvauksen ja merkkisavutuksen kanssa rakenteiden ilmavuotojen sekä eriste- ja höyrynsulkupuutteiden todentamiseen. Tiiveysmittauksella voidaan tällöin selvittää esimerkiksi kuntotutkimuksen yhteydessä ne ilmavuotoreitit, joista pilaantunutta, homeista ilmaa pääsee sisäilmaan. Tällöin kunto– ja mikrobitutkimukset voidaan rajata esimerkiksi rajata niihin akuutteihin rakenneosiin, joista hallitsematon ilmavuoto rakennuksen sisään on merkittävintä

Ota yhteyttä

Suhtaudumme kaikkiin toimeksiantoihimme yksittäistapauksina. Kaikista toimeksiantojemme yksityiskohdista voimme sopia asiakkaidemme kanssa tapauskohtaisesti erikseen. Toimitamme hinnaston erikseen pyydettäessä.

Vastaamme meille esitettyihin kysymyksiin sekä sähköpostitse että puhelimitse. Olemme tavoitettavissa normaalisti arkipäivisin sekä tarvittaessa viikonloppuisinkin.

Mikäli asiasi koskee esimerkiksi asiakirjojen tai piirustusten toimittamista toimistollemme, pyydämme olemaan meihin etukäteen yhteydessä molemmille sopivasta ajakohdasta. Toimistomme postilaatikkoon voi kuitenkin jättää materiaalia arkipäivisin klo 8-17.

Toimialueenamme on koko Suomi.

HELSINGIN KÄYNTIOSOITE
Viljatie 4 C 23, 00700 Helsinki

VARSINAIS-SUOMEN TOIMIPISTE
Koivistontie 128, 32410 Oripää

SAVITAIPALEEN TOIMIPISTE
Mustalahdentie 160, Savitaipale

KAARINAN TOIMIPISTE
Hiidenmäentie 18, 21500 Kaarina

Yhteydenottopyyntö

Eivätkö kuntotutkimukset ole kalliita? Paljonko sellainen maksaa?

Jokainen kohde ja rakenne on yksittäistapauksensa. Tämän takia vaurioiden laajuus, vakavuus, merkittävyys sekä kuntotutkimuksen todellinen tarve ja laajuus tulee selvittää kussakin tapauksessa aina erikseen.

Alustavina toimenpiteinä suosittelemme, että kohteessa suoritetaan katselmuskäynti, jossa todellinen tutkimustarve selvitetään tarkemmin. Tämän perusteella voidaan laatia tutkimussuunnitelma vaadittavista toimenpiteistä, antaa tarjous tutkimuksesta sekä sopia lopullisen kuntotutkimuksen ajakohta.

Muuttuvatko hinnat helposti lennosta?

Eivät muutu. Työtoimenpiteidemme hinta kerrotaan selvästi etukäteen, ja se sisältää mittaukset mukaanlukien mahdollisen rakenteiden avaamisen, analyysin sekä raportoinnin selkokielellä. Tilaamalla meiltä tiedät aina, mistä maksat!

Mistä tiedän, tutkitteko olennaisia asioita?

Asiantuntija-, mittaus- ja tutkimuspalveluillamme on voimassaolevat VTT:n henkilösertifikaatit, välineemme laadukkaat ja kuulumme Luotettava Kumppani -ohjelmaan, joten voit tehdä tilauksesi sekä nukkua yösi rauhassa.

Tarvitsisin tarjouksen kuntotarkastuksesta, mitä teen?

Täytä yhteydenottolomake ja otamme sinuun yhteyttä ja kartoitamme, mitä tarvitsette. Saatte meiltä aina kirjallisen tarjouksen.

Kotonani haisee "kellari". Mistä se voi johtua?

Syitä voi olla monia, ja aina haju ei merkitse sitä, että rakenteissa on vikaa. "Kellarin" haju on kuitenkin ensimmäinen merkki siitä, että rakennus on syytä tutkia.

Henrik Himberg

Henrik Himberg

Rakennusterveysasiantuntija

Ville Salminen

Ville Salminen

Insinööri

Tero Itkonen

Tero Itkonen

Insinööri