Toisinaan törmää tällaisiin tapauksiin, jossa näennäisesti kaikki tuntuisi olevan ihan kohdallaan tai ainakin ”sinne päin”, mutta tarkemmin asiaa tarkasteltuna huomataankin, että todelliset ongelmat ovat vasta alkamassa, ellei välittömästi ryhdytä toimenpiteisiin.

Oheisessa kuvassa tällainen, melkeinpä tyyppitapaus, jossa nopeasti vilkaistuna ei näy kuin hieman pintamaaliltaan kärsinyt ikkunan puuristikko. Tarkemmin kun katsoo, huomaa, että ikkunalasien välissä on runsaasti kosteutta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseisen tilan, missä ikkuna siis sijaitsee, ilmanvaihto on ylipaineinen – ilman liikkuessa ulkoseinien, ikkunoiden jne. läpi sisältä ulospäin, liikkuu ilmamassan mukana myös runsaasti vesihöyryä, joka kondensoituu kosketuksissa viileään ulkoilmaan. Tässä tapauksessa kosteus on tunkeutunut ikkunalasien väliin, jossa on ollut sen verran viileää, että kosteus on kondensoitunut lasipintoihin. Asianmukaisessa tilanteessa asunnon ilmanvaihto olisi ollut alipaineinen, n. -2…-5 Pa, ts. ilman liike olisi ollut ulkoa sisälle.

Kun tällainen, lämmin ja kostea huonetilan ilmamassa tunkeutuu myös ulkoseinärakenteiden sisään kylmällä säällä, sisäilman kosteus alkaa kondensoitua rakenteiden sisään vastaavasti, kuin ikkunoidenkin tapauksessa. Kun sää on muutoinkin kylmä, ei tämä ylimääräinen kosteus pääse diffuntoitumaan riittävän nopeasti rakenteesta ulkoilmaan, jolloin seurauksena on kosteuden pitkäaikainen varautuminen rakenteisiin, joka johtaa lähes aina sitten kosteus- ja homevaurioihin, mikäli tilanteen annetaan jatkua pitkään.

Tämä kuvan mukainen tilanne korjataan kaikessa yksinkertaisuudessaan siten, että huoneiston ilmanvaihtojärjestelmä huollatetaan ja tasapainotetaan asianmukaisesti alipaineiseksi, minkä lisäksi ikkunapokat tulee huoltokäsitellä ja tiivistää, mikäli pokat eivät ole päässeet lahoamaan, sillä vauriomekanismi oli jatkunut jo erittäin pitkään.